Äänekosken tonttihuutokauppa on nyt päättynyt

20.08.2020

Väläyksiä elämästä äänekoskella

“Ainahan Kolarit on Äänekoskella rakentaneet” -Tommi Kolari on rakennusalan ammattilainen jo neljännessä polvessa

Tommi Kolari lienee monelle syntyperäiselle Äänekoskelaiselle tuttu kaveri. Jo neljännen polven rakennusalan ammattilainen ja puuseppä pyörittää oman Rakennusliike T. Kolari Ky yrityksensä lisäksi myös vanhempiensa kanssa Noblessa-keittiöiden myymälää Jyväskylässä ja Äänekoskella.

Yrittäjänä Äänekoskella

Suvussa kulkenut taito rakennusalan hommiin nappasi mukaansa myös Tommin, joka perusti oman yrityksensä jo 19-vuotiaana. Siitä lähtien töitä onkin saanut tehdä täysipäiväisesti.

“Jos olisin silloin alussa tiennyt mitä tiedän nyt yrittämisestä, niin en tiedä olisiko sitä tähän hommaan lähtenyt”, Tommi nauraa ja kertoo, että huolimatta ulkopuolelta saaduista neuvoista, on kaikki asiat opeteltava kuitenkin viime kädessä itse. Nyt yrityksen kanssa auttaa myös Tommin avopuoliso Veera, joka hoitaa firman paperityöt.

Tommi kehuu Äänekosken yhteisöllistä tunnelmaa ja pienemmän paikkakunnan etuja yrittäjyyden kannalta.

“Yrittäjien kesken täällä on hyvää meininkiä. Kukaan ei noki toisiaan. Arvostavat, eivätkä arvostele toisten tekemisiä. Pienemmän paikkakunnan etuna yrittäjälle on se, että täällä tunnetaan toisemme. Aina kun käyn bensa-asemilla tai rautakaupoissa, niin tulee joku tuttu vastaan, jonka kanssa voi piipahtaa kahvilla, jutella niitä näitä ja vaihtaa kuulumisia. Suurin osa omista töistäkin tulee paikallisten tuttujen vinkkauksesta puskaradion kautta.”

Omaa kotia rakentamassa

Tommi ja Veera ovat parhaillaan rakentamassa taloa Äänekosken Paatelan omakotitaloalueelle. Pariskunta sai napattua itselleen Keiteleen rannalla sijaitsevalta alueelta reilun kokoisen tontin. Tontille nousee nimittäin myös pariskunnan omakotitalon lisäksi iso varastorakennus yrityksen käyttöön.

Työ tontilla alkoi kolme vuotta sitten puiden kaatamisella. Tommi on tehnyt kaiken työn alusta alkaen itse, joten hommat ovat edenneet rauhalliseen tahtiin sitä mukaa, kun Tommi on muilta töiltään ehtinyt. “Monesti omakotitaloprojekteissa lähdetään turhan kunnianhimoisella aikataululla liikkeelle ja sitten petytään, kun aikataulut eivät pitäneetkään. Meillä ei ole ollut hoppua projektin kanssa, vaikka ei tässä köllöttelemäänkään olla ehditty.”

Taloprojekti alkaa olla nyt siinä vaiheessa, että muuttoa suunnitellaan syksyllä. “Nyt kun perushommat on tehty ja siirrytään pintoihin, heitän suosiolla kapulan Veeralle”, Tommi naurahtaa ja kertoo, että myös Veeran isä on pitkän linjan yrittäjä alalla, joten rakennushommat kulkevat molemmilla selkärangassa.

Äänekoskella on tilaa ja luonto lähellä

Tommi kertoo, että sopivaa tonttia etsiessä mietinnässä oli myös muutto Jyväskylään. “Vuoden päivät me varmaan etsittiin sopivaa tonttia, mutta ei meinannut tärpätä. Pohdinnassa oli silloin myös Jyväskylä, mutta kun mietittiin, että mistä Jyväskylästä saisi tarpeeksi ison tontin järven rannalta ja vieläpä meille sopivalla hinnalla, niin ne ajatukset jäivät sitten siihen.”

Tommi kertoo arvostavansa omassa kotipaikassaan järvien ja luonnon läheisyyttä. “Täällä on kaikki se, mitä elämältä oikeastaan tarvitsen päivittäisessä arjessa. Pääsen vesiä pitkin minne haluan, koirien kanssa voi painella metsissä, kesällä voi uida ja talvella hiihtää.”

Äänekoskella ollaan kaiken keskellä

Tiiviisti työllistetty yrittäjä kulkee milloin missäkin. Omat firmat vievät hänet keikoille ympäri Suomea ja lisäksi muualle Pohjoismaihin. Äänekoski on yrittäjän mielestä sopivasti kaiken keskellä, joten työreissulle pääsee kätevästi suuntaan kuin suuntaan. Jyväskylä–Äänekoski väliä mies suhailee töiden puolesta luultavasti eniten, joskus kuusikin kertaa viikossa. “Kunhan tuo Nelostie saadaan kuntoon, nopeuttaa se entisestään Jyväskylässä käyntiä.“

Mikä sitten on yrittäjän suosikki’’piilopaikka’’ juuri Äänekoskella? Tommi naurahtaa, ettei ole paljoa ehtinyt töiden ja taloprojektin takia viime vuosina lähimatkailua harrastaa, mutta osaa silti nimetä suosikkinsa heti:

“Keiteleen rannalla Sumiaisissa sijaitseva Matilan Ankkuri on todella hieno kesäpaikka. Saa hyvää ruokaa, on A-oikeudet ja muutenkin sellainen paikka, jossa kaikki aina käyvät, kun se vaan on niin hyvä!’’

Lähde sinäkin Tommin suosituksesta Matilan Ankkuriin nautiskelemaan kesäpäivistä! Mikäli haaveissa siintää oman unelmatalon rakentaminen Äänekosken seudulla, käy tutustumassa kaupungin tonttitarjontaan nettisivuillamme osoitteessa: https://www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/omakotitontit

Omakotitontit Äänekoskella

03.09.2020

Väläyksiä elämästä äänekoskella

Paikallisuutta etsimässä – kansanmuusikkona Äänekoskella

Keski-Suomi on täynnä upeita kansanmusiikkitarinoita ja perinnettä, eikä Äänekoski ole poikkeus. Mitä kaikkia aarteita täältä löytyykään? Omasta kylästä Hietamalta löytyy niin 100-vuotias kantele kuin vanha viulukin, joka paljastuu Stradivariuksen kopioksi. Äänekoskelainen Kari Dahlblom on kirjoittanut Keski-Suomen kantelekirjan ja perustanut, maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen, Suomen kantelemuseon. Mestaripelimanni Matti Hintikka on säveltänyt koko maakunnalle tunnusomaisen Keiteleen mainingit -kappaleen, joka voitti aikoinaan pelimannisävellyskilpailun.

Miksi näitä tarinoita ei kerrota? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään muinaismenneisyyden asia. Suolahtelaislähtöisen Emilia Lajusen ehdokkuus Teosto-palkinnonsaajaksi sai näkyvyyttä paikallismediassa, mutta sitä ei koettu koko kylän riemunaiheeksi kuten urheilujoukkueiden menestys. Lajunen totesi omassa pyöräilykiertueessa, ettei musiikki ole niin kaukana urheilusta kuin luullaan. Pitäisikö urheilusta oppia myös kannattajakulttuuria?

Koin tärkeäksi, että kansanmusiikki soi myös niissä paikoissa, missä se on aikoinaan syntynyt, ei pelkästään jättifestareilla tai arkisto-äänitteillä. Miksi Kannonkoskella on Antti Vesterisen mukaan nimetty Antin Soitto -tapahtuma, mutta Äänekoskella ei ole Matin Soittoa tai Karin Soittoa?
Sumiaisseudun harmonikat vaalivat Matti Hintikan perinteitä, mutta muiden kansansoittimien, kuten Keski-Suomen kanteleen tilanne ei ole yhtä hyvää. Osaajia ja opetustakin on (AKMOn kanteleensoiton opettaja Maria Ojanperä opettaa myös Keski-Suomen kanteletta), mutta näkyykö se paikallisille laajemmin soivana todellisuutena, yhtyeinä ja tapahtumina? Keski-Suomen kanteleella on vahvoja puolestapuhujia kuten maailmalla menestynyt Maija Kauhanen ja juuri musiikin tohtoriksi valmistunut Pauliina Syrjälä. Äänekoskelle asti tämä ei kuitenkin näy. Keski-Suomen kanteletta kuulee tapahtumissa harvoin, eikä sitä koeta osaksi paikkakunnan brändiä tai omaa perinnettä.

Miksi kansanmusiikin on käynyt näin? Syyt ovat monia ja suurin osa niistä eivät liity Äänekoskeen vaan laajemmin suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin ja muuroksiin. Kesällä kuvasin #hiddenaanekoski-somelähettiläänä Äänekosken polkkaa, ja etsin siihen liittyen tietoja Äänekosken
pelimanneista. Miksi 20-henkinen yhtye lakkasi olemasta, vaikka juhlavuonna 1999 tunnelmat olivat toiveikkaita? Jo silloin pelimanneilla oli huoli nuorempien soittajien saamisesta porukkaan. Suurimpana ongelmana oli nuorten muutto pois paikkakunnalta, jonka olen huomannut vuosien varrella itsekin. Monesti lupaava yhteistyö loppui siihen, kun toinen muusikko muutti työn tai opiskelun perään etelään. Sinne ne kansanmuusikot muuttolintujen lailla rientävät. Keski-Suomessa ei tällä hetkellä ole isompia kansanmusiikkitapahtumia eikä alan tavoitteellista koulutusta, työpaikoista puhumattakaan.

Oma ratkaisuni oli perustaa yritys, mutta hyvin monelle se on muutto. Kansanmusiikki alkoi ammattimaistua 1980-luvusta lähtien, kun Sibelius-Akatemiaan tuli kansanmusiikin osasto. Se oli aikoinaan maailman ensimmäisiä ja ravisteli kansanmusiikkiin liittyvät stereotypiat. Sehän ei ole soittelua talkoohengellä soiton ilosta vaan korkeakouluopintoja ja työtä! Nyt ollaan jo 2020-luvulla, mutta tuntuu että ravistelua tarvitaan edelleen.

Yrittäjänä olen miettinyt, voiko kansanmusiikkia brändätä ja tarinallistaa paremmin? Siinähän löytyy menestystarinoita, vahvoja persoonia, mahtavat kertomukset ja aikansa ”hittibiisit”, jotka selvisivät näin pitkään perimätietona, koska olivat niin tarttuvaa lajia. Musiikin edistämiskeskuksen johtaja, Hannu Saha, puhui HS-haastattelussa kansanmusiikin viihdepotentiaalista. Se on unohdettu, vaikka Purppuripelimannit olivat ”aikansa Dingo-ilmiö” . Globaalissa maailmassa ihminen kaipaa tarinoita ja etsii juuriaan. Kansanmusiikilla olisi tarjottavaa yllin kyllin molempia. Vanhoille pelimanneille tarina oli yhtä tärkeää kuin esitettävä kappale, ja se kuulostaa aika lailla nykyajan elämystaloudesta.

Kansamuusikon ura usein painottuu opetuksen tai tutkimuksen puolelle. Omalta osalta tiesin aina, että minulla on eri tehtävä, kansanmusiikin aktiivinen esittäminen. Haluan, että kansanmusiikki soisi paikoissa missä ihmisetkin ovat ja siinä missä se on aikoinaan syntynyt. Kyläraitilla, kesäkahvilassa tai vaikkapa kauppakeskuksessa. Keskella luontoa myös. Yhtä lailla halusin tuoda keskisuomalaisen perinnetyylin Kantelekilpailuun. Sain yllätykseksi 3. sijan omassa sarjassa ja kiitoksen harvinaisen perinteen esiintuomisesta. Kun Äänekosken kulttuuripalkinnon perusteluna oli kansanmusiikin edistäminen ja ylläpitäminen elävänä ja elinvoimaisena ajattelin, että tämä oli juuri tarkoitukseni, eikä sitä voi pukea sanoiksi paremmin. Ehkä piti syntyä ulkomailla ollaakseen näin innostunut Keski-Suomen kanteleesta. Samaa mieltä oli aikoinaan Kari Dahlblom, joka sanoi että tutustuminen eri maiden kanteleisiin ja kulttuureihin vain vahvisti, miten ainutlaatuista oma on.

Ja lopuksi kansanmusiikkia parhaimmillaan. Keiteleen maningit, tunnuksenomainen ja erittäin suosittu yhteissoittokappale keskisuomalaisten pelimannien keskuudessa. Soitetaan kansanmusiikkiyhtye Kvartin loistoporukalla. Itse en enää soita Kvartissa säännöllisesti, mutta vanhoja ystäviä on mukavaa silloin tällöin tavata. Onnitellaan samalla 60-vuotiasta Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistystä. Perustamani Mielen Maisemat ja Ruuhkavuosi- yhtyeet ovat edustamassa yhdistyksen tulevassa juhlakonsertissa Äänekoskea.

Näytä kaikki

TULEVAISUUS
ASUU TÄÄLLÄ

TULEVAISUUS
ASUU TÄÄLLÄ

Äänekosken tonttihuutokauppa on nyt päättynyt

Tontit

Sijainti

Tonttikatselmus 13.9.2020

Ota yhteyttä ja kysy lisää!